Samassa elimessä esiintyvä syöpä voi eri potilailla olla tyypiltään hyvinkin erilainen. Tällöin sama hoito ei tehoa heillä molemmilla. Kasvaimen geneettisen koostumuksen selvittäminen tuo esiin erot syöpätyypeissä ja mahdollistaa hoidon räätälöimisen tarkoituksenmukaisissa tilanteissa.

Kasvainten geneettinen koostumus, genomi, on pystytty selvittämään noin 15 vuoden ajan. Tämä tapahtuu yleisimmin niin kutsutulla NGS-sekvensoinnilla (Next Generation Sequencing), jonka tuloksena saadaan tieto kasvaimessa tapahtuneista geenimutaatioista.  

–Perinteisesti syöpiä on eroteltu toisistaan lähtökohtansa ja kudostyyppinsä puolesta. Sekvensoinnin avulla on pystytty erottelemaan toisistaan sellaisia syöpätyyppejä, jotka patologin mikroskoopissa näyttävät samanlaisilta. Puhutaan kasvainten molekyyliprofiloinnista, selvittää Tays Syöpäkeskuksen johtaja, ylilääkäri Annika Auranen.

Kasvaimen geeniprofilointi tehdään tarpeen mukaan

Osassa syövistä molekyyliprofilointi on jo osa palvelujärjestelmään hyväksyttyä hoitoa, ja syöpää voidaan hoitaa yksilöllistetysti sen geneettisiin muutoksiin kohdistettavilla täsmälääkkeillä. Näin tehdään esimerkiksi keuhkosyöpien hoidossa.

Profilointia ei kuitenkaan tehdä rutiininomaisesti, vaan sillä täytyy olla merkitystä potilaan hoidolle. Vatsaelimiin erikoistunut gastrokirurgi ja syöpätutkimuksen professori Toni Seppälä tutkii muun muassa sitä, miten lääkkeet tehoavat tietyn potilaan kasvaimiin sen soluista kasvatettujen soluryppäiden eli organoidien avulla. Hän on organoiditutkimuksen uranuurtaja suomalaisessa sairaalamaailmassa.

Toni Seppälä on organoiditutkimuksen uranuurtaja suomalaisessa sairaalamaailmassa.

– Tutkimme organoidien avulla nyt ja lähitulevaisuudessa sovellettavissa olevia lääkkeitä, mutta myös kokeellisempia asetelmia. Tämä on kiinnostava, nouseva teknologia, joka selvästi toimii, Seppälä kertoo.

Uusimmat lääkkeet on suunniteltu tehoamaan syöpiin, joilla on tietynlainen mutaatioprofiili.

– Osa potilaista pystytään hoitamaan tehokkaasti solunsalpaajien, sädehoidon ja kirurgian avulla, eivätkä he tarvitse systeemilääkehoitoa pitkäaikaisesti, joten uusimpia lääkkeitä ei käytetä tällaisiin tapauksiin.

Jos potilaalla on levinnyt eli metastaattinen tauti, turvaudutaan monissa syöpätyypeissa molekyyliprofilointiin.

– Tällaisissakin tapauksissa 15–50 geenin paneeli on yleensä riittävä, koska lääkkeitä tai lääkehoitoindikaatiota ei ole vielä olemassa tätä laajemmalle joukolle. Mutta vaikka tiedettäisiin, että jokin täsmälääke toimii toisessa syöpätyypissä, eurooppalaiset indikaatiot eivät anna soveltaa sitä sellaiseen syöpätyyppiin, jossa sitä ei ole tutkittu, Seppälä sanoo. Indikaatiolla eli käyttöaiheella tarkoitetaan sitä, että tietyllä lääkkeellä tai hoidolla on osoitettu olevan hyötyä potilaalle juuri kyseisessä sairaudessa.

FINPROVE-tutkimus etsii uusia käyttökohteita olemassa oleville lääkkeille

FINPROVE on kansallinen tutkimus, joka keskittyy molekyyliprofiloidun hoidon kehittämiseen. Sen avulla etsitään uusia käyttömahdollisuuksia jo olemassa oleville lääkkeille. Samalla pyritään vastaamaan haasteeseen, jossa tietyn molekyyliprofiilin omaavaa syöpää voitaisiin hoitaa kyseistä mutaatiota vastaan kehitetyllä lääkkeellä, vaikka sillä ei olisi vielä indikaatiota juuri kyseiseen syöpätyyppiin.

FINPROVE-tutkimuksen avulla etsitään uusia käyttömahdollisuuksia jo olemassa oleville lääkkeille.

Tampereen yliopistollisen sairaalan osastonylilääkäri, tutkija sekä yksi Tays Syöpäkeskuksen FONK-syöpälääketutkimuskeskuksen perustajista, Minna Tanner, on mukana FINPROVE-tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistuu potilaita, joille ei ole löytynyt apua olemassa olevista hoitokeinoista, mutta joiden yleiskunto on hyvä ja mahdollistaa lääkityksen käytön.

– On hienoa, että tässä tutkimuksessa useat potilaat pääsevät hyötymään lääkkeistä ja osalla saadaan aikaiseksi käänne parempaan. Näenkin, että FINPROVE-tutkimuksen kautta on mahdollista saada markkinoille useita Euroopan lääkeviraston hyväksymiä täsmälääkkeitä, Tanner toteaa.  

Tutkimuksella selätetään myös lääkekorvausjärjestelmän haastetta, jossa lääkkeen myyntiluvan puuttuminen tiettyä sairautta varten estää sen korvaamisen potilaalle.

– Myyntilupaprosessit kestävät vuosia ja ne on käytävä aina uudelleen läpi uuden käyttökohteen osalta, vaikka lääke olisi käytössä jo toisaalla, Tanner kertoo. Yhteistyö FINPROVE:ssa mukana olevien lääkeyhtiöiden kanssa mahdollistaa muuhun käyttöön hyväksyttyjen lääkkeiden käyttöön ottamisen tutkimuksessa.

Korkeatasoinen hoito edellyttää jatkuvaa potilaslähtöistä tutkimusta

Jotta syövän hoidossa pysytään ajan hermolla, on tutkimuksen kuljettava jatkuvasti hoidon rinnalla.

– Tulisimme kymmenen vuotta jälkijunassa, jos ottaisimme käyttöön vain muiden soveltamia asioita. Siksi lääkäreille ja henkilöstölle täytyy varata myös tutkimusaikaa. Pitäisi ajatella, että se kuuluu yliopistosairaalan lääkärin tehtäviin, Auranen painottaa.

Tutkimusrahoituksia hankitaan paljon ulkopuolelta, mutta Aurasen mukaan tutkimukseen vaadittava aikaresurssi pitäisi ottaa työnantajan puolelta paremmin huomioon. Seppälä on samaa mieltä.

– Nämä ovat monimutkaisia asioita myös hoitaville lääkäreille. Jos tutkimus ei kulje koko ajan hoidon rinnalla, emme pysty kouluttamaan kirurgeja, jotka ymmärtäisivät syvällisesti, mistä hoitamisessa on kyse. Levinneen syövän hoidossa pitää huomioida laajalti asioita hoidon alusta asti. Lisäksi haasteena on, ettei kirurgian erikoistumisohjelmiin liity kirurginen onkologia eli laajempi ymmärrys molekyylilääketieteestä.

Jos tutkimus ei kulje koko ajan hoidon rinnalla, emme pysty kouluttamaan kirurgeja, jotka ymmärtäisivät syvällisesti, mistä hoitamisessa on kyse.

Seppälä tutkii kliinisen työn ohella syövän haavoittuvuuksia ja teknologian mahdollisuuksia diagnostiikassa eli taudin määrityksessä.

– Tämän kaltainen työnkuva on harvinainen ja vaativa, mutta on tärkeää, että on myös sellaisia asiantuntijoita, jotka toimivat sekä kliinisellä puolella että tutkijana. FINPROVE ja Toni Seppälän tekemä potilaslähtöinen perustutkimus ovat malliesimerkki siitä, millaista työtä yliopistosairaalassa tulee tehdä jatkuvasti, Auranen sanoo.

Organoiditutkimuksessa lupaavia tuloksia

Kliininen tutkimus on Seppälän mukaan pystytty viemään niin isoon mittakaavaan, että sillä tavoitetaan iso osa potilaista.

– Potilaat myös suhtautuvat tutkimukseen myönteisesti ja saamme sitä kautta paljon tutkimusnäytteitä, hän kiittää.

Seppälän tutkimusryhmillä on sekä Tampereella että Helsingissä niin kutsutut märkälaboratoriot, joihin saapuu vatsan ja suoliston alueen kasvainnäytteitä päivittäin. Niiden avulla luodaan tutkittavia organoidilinjoja.

Sepppälä on tyytyväinen siihen, että kehitettyjä työkaluja on saatu vietyä kliinisiin tutkimuksiin. Myös rahoituksen hankkiminen on onnistunut hyvin. Ensisijaisena saavutuksena hän pitää sellaisen informaation tuottamista, jota voidaan käyttää potilaan hoitamisessa.

– Meillä on lupaavia tuloksia siitä, että organoidien lääketestaus ennustaa potilaiden reagointia hoitoihin. Täytyy kuitenkin mennä vielä eteenpäin, jotta nähdään, millainen vaikuttavuus asioilla on.  

Lue lisää

Minna Tanner: Syöpälääketutkimus on yllätysten vuoristorataa