Lasten syöpien hoitaminen on Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, Taysissa, kansainvälisellä huipputasolla. Se ei kuitenkaan ole tapahtunut itsestään, vaan laadukkaan hoidon ja uusien hoitomuotojen kehittäminen nojaa jatkuvasti eteenpäin menevään tutkimukseen. Tutkimus tuottaa uutta tietoa myös koulutukselle, mikä on yksi yliopistosairaalan tehtävistä.

Olli Lohi, lastentautien erikoislääkäri sekä lasten veri- ja syöpätautien osastonylilääkäri, ja Sauli Palmu, lastentautien ja lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäri sekä Taysin Lasten ja nuorten sairaalan ylilääkäri ovat lasten syöpien hoitamisen uranuurtajia Suomessa. Heidän ansiotaan on lasten lääketutkimuskeskus PeeTU:n (Paediatric Clinical Trials Unit) perustaminen Tampereelle vuonna 2017. Syksyllä 2023 Lohi valittiin hoitamaan Suomen ensimmäistä lasten syöpä- ja veritautien professuuria.

Lasten ja aikuisten syövät ovat eri sairauksia

Lasten ja aikuisten syövissä sekä diagnoosikirjo että hoitaminen poikkeavat selvästi toisistaan. Siinä missä aikuiset sairastuvat yhä enenevissä määrin rinta- ja eturauhassyöpiin, lasten syövät ovat harvinaisia.

– Syövän puhkeamisen syy on epäselvä, mutta sattumalla lienee merkittävä rooli lasten syövässä.
Aikuisten syöpien hoitoon on olemassa enemmän rutiininomaista käypähoitoa, mihin ei tarvita erillisiä tutkimuslupia. Lasten syöpien puolella taas melkein kaikki hoito on samanaikaisesti kliinistä tutkimusta, jolloin hoidon toteutus vaatii paljon paperityötä, Lohi selvittää.

“Lasten syöpien puolella taas melkein kaikki hoito on samanaikaisesti kliinistä tutkimusta.”

Lasten syöpien hoitaminen nojaa pääasiassa solunsalpaajiin, joita heidän elimistönsä kykenee käsittelemään aikuista paremmin. Hoidoissa noudatetaan kansainvälisiä hoito-ohjelmia eli protokollia, joita kehitetään koko ajan.

– Suurimpaan osaan lasten syöpiä on olemassa oma hoito-ohjelma. Ne ovat samanaikaisesti ”paras käypä hoito” -tyyppisiä ohjelmia ja kliinisiä tutkimuksia. Esimerkiksi akuutin lymfoblastileukemian hoito-ohjelma uusitaan noin 5–7-vuoden välein. Näiden täytyy käydä viranomaisten ja eettisten lupaprosessien läpi, mikä on hidasta ja työlästä. Hoitotuloksissa olemme pysyneet rinta rinnan kansainvälisen huipun kanssa, kertoo Lohi.

Lääketutkimuskeskus PeeTU on kansallinen edelläkävijä

Lasten syöpiä on sen verran harvassa, ettei niiden hoitaminen olisi kehittynyt ilman kansainvälistä yhteistyötä. Ja vaikka tutkimustyö on osa päivittäistä potilashoitoa, myös aivan uusia hoitoja tutkitaan erikseen. Tätä työtä tehdään lasten lääketutkimuskeskus PeeTUssa, joka on keskittynyt niin sanottuihin varhaisvaiheen lääke- ja laitetutkimuksiin.

– Potilasmäärät ovat syöpien lääketutkimuksessa pieniä. Esimerkiksi luusyöpään liittyvässä tutkimuksessa olimme maailman ensimmäinen rekrytoiva keskus ja ensimmäinen potilas tuli Tampereelta. Mutta kun tutkimusta tehdään ympäri maailman ja kukin osallistuu pienellä määrällä, voimia yhdistämällä saadaan aikaiseksi riittävän suuri tutkimus, josta voidaan oppia yhdessä, Palmu kertoo.

“Voimia yhdistämällä saadaan aikaiseksi riittävän suuri tutkimus, josta voidaan oppia yhdessä.”

Pohjoismaissa on pitkät perinteet yhteisestä tutkimuksesta ja hoitojen kehittämisestä.
– Pohjoismaisilla hartioilla hoidot ovat kehittyneet hyvin, mutta siinäkin pienet volyymit tulevat vastaan. Trendinä on, että yhdistetään yhä isompia kokonaisuuksia, jolloin potilasmäärät ovat isompia ja harvinaistenkin tautiryhmien eroja havaitaan paremmin.

Lohi ja Palmu ovat mukana myös eurooppalaisessa lasten syöpälääketutkimusverkostossa, jossa jaetaan kokemuksia ja osaamista uusien hoitojen tutkimisessa.

Tutkimuksiin liittyvä byrokratia jää piiloon – tutkimuspalveluilla merkittävä rooli

Taysin kliiniset tutkimusyksiköt (clinical trial units, CTU) ja heidän osaava henkilökuntansa saavat Lohelta ja Palmulta runsaasti kiitosta.

– Taysin tutkimuspalveluilla on iso rooli siinä, että PeeTU on saatu toimimaan. Uskallan väittää, että olemme Suomen ainoa toimiva lasten lääketutkimuskeskus, koska muualla toiminta ei ole niin systemaattista. Iso avain on se, että tukipalvelut toimivat. He osaavat auttaa talousasioissa, juridiikassa ja sopimuksissa, joista lääkärit eivät ole niin hyvin perillä, Palmu sanoo.

– Vaikka se on tietyllä tapaa näkymätöntä, kliinisissä tutkimusyksiköissä tehdään työtä, jolla on suora vaikutus potilashoitoon. Tukipalveluita ei tule vähentää vaan mieluummin jopa lisätä, jos mahdollista, Lohi painottaa.

Lohi ja Palmu ovat kumpikin havainneet trendin, jossa paperityön määrä lisääntyy jatkuvasti.
– Kliininen tutkimustyö sisältää paljon piilotyötä ja iltapuhteita, jotka eivät näy ulkopuolelle. Viranomaisarviointia ja -raportointia on koko ajan enemmän. Se on todellinen haaste ja lisääntynyt jokaisen tutkimuksen kohdalla. Kuitenkin se, että yli 80 % lasten syövistä pystytään parantamaan, perustuu systemaattiseen tutkimus- ja hoitotyöhön. Eli rakennetaan aina edellisen onnistumisen päälle, Palmu selvittää.

“Se, että yli 80 % lasten syövistä pystytään parantamaan, perustuu systemaattiseen tutkimus- ja hoitotyöhön.”

Professuuri antaa puhtia tutkimustyöhön

Suomen ensimmäinen lasten syöpä- ja veritautien professuuri oli haettavana kansallisesti ja lahjoitettiin sille yliopistolle, josta kyseinen professori valittiin tehtävään syksyllä 2023. Lohi iloitsee valinnastaan.

– Alan professuuri ei hyödytä pelkästään Tamperetta. Se antaa mahdollisuuden panostaa tutkimukseen ja koota voimia yhteen kansallisestikin. Tehtävä antaa puhtia ja intoa tutkimustyöhön ja pidempiaikaista näkymää tulevaisuuteen. Viisivuotisesta kaudesta on jo mukava ponnistaa.

Palmu pitää professuuria merkittävänä sekä Taysin osaamiskenttää ja arvostusta vahvistavana. Samalla PeeTUn rahoitus pohdituttaa.

– Rahoitus on järjestynyt Tays-tukisäätiön kautta aina vuodeksi kerrallaan. Toiminta on vakiintunut ja meillä on osaava tiimi, josta tullaan katsomaan mallia. Koetamme nyt pohtia pidempiaikaista rahoituspohjaa, jotta asiaa ei tarvitsisi vuosittain jännittää, Palmu sanoo.

Konkreettiset tulokset kannustavat eteenpäin

Molempien toiveena on, että tutkimuksen asema säilyisi vahvana ja vahvistuisi entisestään. Se on yliopistosairaalan tehtävä.

– Tutkimus on tärkeää hoitojen kehittämisen vuoksi, mutta myös siksi, että meillä on jotakin, mitä viedä koulutukseen. Tehtävänä on kouluttaa uusia osaajia, jotka pysyvät ajan hermolla. Jos tutkimusta vähennetään, uhkana on, että emme pysy tieteen aallon harjalla ja hoidon taso laskee, toteaa Lohi.

Onnistumiset tutkimuksissa inspiroivat kumpaakin asiantuntijaa. Heidän tuoreimmat kokemuksensa liittyvät myyntiluvan saaneeseen aivokasvainten täsmälääkitykseen ja vauvaleukemian hoitoon, jossa tulokset paranivat dramaattisesti.

– Uusien lääkkeiden kehitysprosessit ovat tavattoman pitkiä. On inspiroivaa, kun tutkimus, johon olemme osallistuneet johtaa siihen, että meillä on käytettävissä uusi työkalu. Tulee tunne, että työllä on vaikutusta, Palmu summaa.

Lue lisää

Tampereen yliopisto saa Suomen ensimmäisen lasten syöpä- ja veritautien professuurin