Pirkanmaan hyvinvointialueella todetaan noin 600 rintasyöpää vuosittain. Niihin liittyvien toimenpiteiden lisäksi tehdään uusinta- ja korjausleikkauksia. Rintasyöpäkirurgia keskitettiin Hatanpään sairaalaan syksyllä 2016.

– Kahden yksikön yhdistämisessä oli aikanaan jumppaamista, mutta toiminta lähti käyntiin hienosti. Syöpäkeskuksen aloittaessa olimme jo muodostaneet hyvät toimintatavat. Silloin sanoitimme hoitoketjut, jotka kuvaavat rintasyövän hoidon sekä ammattilaisten, että potilaan näkökulmasta, kertoo rintasyöpien leikkaamiseen ja leikkausten yhteydessä tehtäviin rekonstruktioihin erikoistunut plastiikkakirurgi Ulla Karhunen-Enckell.

Koska kyseessä on yleinen syöpä, myös hoitohenkilökuntaa on paljon. Lisäksi kansallinen rintasyövän hoitosuositus muuttuu nopeaan tahtiin. Tämän vuoksi Karhunen-Enckellin mukaan on tärkeää, että ammattilaisten ohjeet ovat kuvattuina tarkasti sisäisillä verkkosivuilla eli intrassa.

On tärkeää, että ammattilaisten ohjeet ovat kuvattuina tarkasti sisäisillä verkkosivuilla. Myös potilaan hoitopolku ja potilasohjeet kerättiin rintasyövän osalta ensimmäisten joukossa julkisille verkkosivuille.

– Se on perehdyttämisen kannalta tärkeää. Myös potilaan hoitopolku ja potilasohjeet kerättiin rintasyövän osalta ensimmäisten joukossa yhteen paikkaan julkisille verkkosivuille.

Rintasyöpäkirurgialla toimii kaksi täysipäiväistä rintahoitajaa. Heidän rooliaan Karhunen-Enckell kuvaa merkittäväksi.

– Kun avoterveydenhoidosta tehdään lähete, hoitajien puhelin alkaa soida. He ottavat myös yhteyttä potilaisiin sen jälkeen, kun kirurgi on käsitellyt lähetteen. Usein se tapahtuu jo samana päivänä kuin lähete on tehty.

Hoitajat vievät potilasta eteenpäin hoitopolulla.

– Jos lisätutkimuksia ei tarvita, tapaus viedään moniammatilliseen hoitokokoukseen eli MDT-kokoukseen hoitosuosituksen laadintaan, jonka jälkeen hoitaja soittaa potilaalle. Jos tarvitaan tutkimuksia, hoitaja käy potilaan kanssa läpi niihin liittyvät kysymykset. Hoitaja kertoo myös psykososiaalisen tuen mahdollisuuksista. Ennen leikkausta esikäyntihoitaja haastattelee potilaan ja leikkauksen jälkeen heräämön hoitaja antaa tarvittavat ohjeistukset, Karhunen-Enckell luettelee.

Hoitajat ovat myös kirurgin kanssa mukana punktiopolilla, jossa hoidetaan leikkauksen jälkeen muodostuvia nestekertymiä ja tekevät punktioita mahdollisesti jossain vaiheessa myös itsenäisesti.

Toiveissa logistiikkahaasteiden selättäminen

Hatanpäällä leikattavista rintasyöpäpotilaista suurin osa tarvitsee myös isotooppipistoksen vartijaimusolmuketutkimusta varten. Tämä voidaan kuitenkin antaa vain Taysin pääkampuksella.

– Pistoksia aletaan antaa aamulla kello seitsemän ja leikkaukset alkavat kahdeksalta. Tämä aiheuttaa potilaalle kustannuksia ja logistista haastetta, etenkin kun kantatalossa kävelymatka voi olla 800 metriä suuntaansa. Täällä Hatanpäälläkin on vielä hiukan suunnistamista, kuvailee Karhunen–Enckell.

Isotooppilääketieteen lisäksi myös patologian osasto on kantatalossa.

– Hatanpään leikkaussalista näytteet toimitetaan kantataloon. Jos tuloksia tarvitaan leikkauksen aikana, odotamme kuljetuksen ja analyysin ajan, mihin voi kulua ylimääräinen tunti. Nämä ovat sellaisia tulevaisuuden ratkottavia asioita. Toivottavasti saisimme jossain vaiheessa keskitettyä toiminnot saman katon alle.

Uutta teknologiaa leikkauskohdan merkitsemisessä ja sädehoidossa

Teknologian kehittyminen ja investoinnit sujuvoittavat ammattilaisten työtä ja helpottavat potilaan elämää. Syksyllä 2023 Taysissa saatiin rutiinikäyttöön uusi rintasyövän leikkauskohtaan liittyvä merkkaustekniikka. Merkkaaminen on tehty aiemmin metallilangalla ja se on täytynyt tehdä leikkauspäivän aamuna. Nyt koekäyttöjen ja pilottien jälkeen käyttöön on otettu niin sanottu radioaktiivinen jyvä.

Syksyllä 2023 Taysissa saatiin rutiinikäyttöön uusi rintasyövän leikkauskohtaan liittyvä merkkaustekniikka.

– Jyvä voidaan laittaa ihon alle jopa pari viikkoa ennen leikkausta, joten se helpottaa logistiikkaa. Se on myös mukavampi ja steriilimpi potilaalle. Käyttöönotto tosin otti aikaa yli viisi vuotta säteilylain kiemuroiden vuoksi, päivittelee Karhunen–Enckell.

Sädehoitoyksikössä on soittokello, jolla potilas voi juhlistaa hoitojakson päättymistä. Soittokello otettiin käyttöön lämminhenkisessä ja tunteikkaassa tilaisuudessa 10. lokakuuta 2023. Sädehoitojaksonsa päättänyt potilas Mervi Käki otti soittokellon käyttöön ensimmäistä kertaa.

Rinnan tai rintakehän alueen liitännäissädehoito täydentää usein paikallishoitoa rintasyöpäleikkauksen jälkeen. Hoitojakso kestää tyypillisesti kolme viikkoa, jolloin potilas käy joka arkipäivä sädehoitoyksikössä. Bärlundin mukaan sädehoidon suunnittelu sisältää monia eri vaiheita ennen kuin itse sädehoito voi alkaa. Ensin potilas kuvataan sädehoitoyksikössä tietokonetomografialla.
– Kuvantaminen vastaa hiukan sitä kuin lääkäri ottaisi mitat potilaasta. Näin nähdään, missä kehon muodot menevät. Tämän perusteella lääkäri suunnittelee, millä annoksella sädehoito toteutetaan ja mihin kohtaan se kohdistetaan. Vasta sitten sädehoidon tekninen annossuunnittelu käynnistyy, jossa tärkeänä osana on sädehoidon kohdealueen ulkopuolisten alueiden, kuten sydämen ja keuhkojen, suojaaminen säteilyltä.

Aiemmin sädehoito kohdennettiin rintakehään tatuoiduilla merkeillä.

– Moni potilas on pitänyt tätä leimaavana ja ikävänä muistutuksena syövästä. Syksyllä 2023 saimme käyttöön uuden sädehoitokoneen, jonka tekniikan avulla hoito pystytään kohdistamaan ihon pinnan mukaan ja tatuoinneista luovuttiin. Se on merkittävä kehitysaskel rintasyöpäpotilaiden näkökulmasta, syövänhoidon vastuualueen ylilääkäri Maarit Bärlund iloitsee.

Lue lisää

Sädehoidon päätepysäkki soittokelloineen avattiin käyttöön Tays Keskussairaalassa