fi | en

Saavutuksia

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Organisaatiotason kategoriassa palkittiin Vaikuttavuuskulttuuritekona Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) kokonaisuudessaan sisältäen yhteensä neljä kilpailuehdotusta: PSHP:n vaikuttavuusohjelma, Tahdistimen elinkaarimalli, Silmäsairaanhoidon uudistaminen ja iäkkäät syöpäpotilaat.

Lue lisää

Syöpäpotilaiden hoidon moniammatillisten suunnittelukokousten vaikuttavuuden parantaminen tiedolla johtamisen työkaluilla, Tays Rintatiimi (MDT)

Lue lisää

Tays Syöpäkeskus sai Vaikuttavuusseura ry:n kunniamaininnan 2023 lääkehävikin vähentämisestä:

Lue lisää

Syöpäkeskuksen tieteellinen työryhmä valitsi 10 parasta tutkimussaavutusta vuosilta 2021–2023. Ne on lueteltu tässä satunnaisessa järjestyksessä. Tays syöpäkeskuksen tutkijat on lihavoitu julkaisuiden kirjoittajaluetteloissa. Linkki alkuperäiseen julkaisuun löytyy julkaisun tiedoista. Lisätietoja tieteellisestä työryhmästä: https://www.ficanmid.fi/tieteellinen-tyoryhma/

Eturauhassyövän seulontatutkimuksessa tutkittiin kolesterolia alentavien lääkkeiden, statiinien, merkitystä eturauhassyövän seulonnassa. Matalan riskin syöpiä havaittiin vähemmän statiineja käyttävillä miehillä kuin ei-käyttäjillä, mutta korkean riskin syöpiä löydettiin yhtä paljon molemmissa ryhmissä Tulokset viittaavat siihen, että eturauhassyövän seulonnan hyötyjen ja haittojen välinen suhde voi olla suotuisampi statiineja käyttävillä miehillä.

Tutkimuksessa etsittiin monilla laboratoriomalleilla erilaisia lääkeyhdistelmiä, joilla voitaisiin tehokkaasti hoitaa lasten hoitoresistenttiä tai uusiutunutta T-solujen akuuttia lymfoblastileukemiaa (T-ALL), joilla on huono hoitoennuste. Tutkimuksessa osoitettiin, että dasatinibi-lääke yhdistettynä ns. AKT/mTORC1-estäjien kanssa hävitti tehokkaasti T-ALL-leukemiasolut koemalleissa. Tämä lupaava yhdistelmä on nyt valmis etenemään varhaisen vaiheen kliinisiin kokeisiin ihmisellä.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpätyyppi länsimaissa, ja leikkauksen jälkeisen liittännäiskemoterapian on osoitettu lisäävän potilaiden eloonjäämistä. Tavoitteemme oli kehittää tehokkaampi kemoterapia liitännäishoito lisäämällä kapesitabiini-lääke mukaan jokaiseen potilaiden saamaan kuuteen normaalin kemoterapian sykliin. Satunnaistettuun tutkimukseen osallistui 1500 potilasta ja se osoitti, että potilaat elivät pidempään, kun he saivat kapesitabiinia; 77 % kapesitabiinia saaneista potilaista oli edelleen elossa 15 vuoden jälkeen.

Tutkimme kohdunkaulasyövälle altistavaa HPV-virusta vastaan suunnattujen kahden yleisimmän HPV-rokotteen vaikutuksia 12 vuoden seuranta-aikana. Näistä kaksoisrokote (ns. HPV16/18-rokote) sai aikaan merkitsevästi korkeammat vasta-ainetasot kuin neloisrokote (HPV6/11/16/18 -rokote). Kaksoisrokotteen elimistössä aiheuttama immuunivaste oli merkitsevästi yhteydessä suojaan pitkittyneitä ja kohdunkaluasyövälle altistavia HPV-virustyyppejä vastaan ja siten myös suojaan kohdunkaulasyöpää vastaan.

Tohtori Urbanuccin johtama ryhmä havaitsi, että tietyt mallit geenien ilmentymisessä ja DNA-rakenteessa voivat ennustaa potilaan vastetta hoitoon. Tutkimuksessa hyödynnettiin erilaisia laboratoriomalleja ja tutkimusmenetelmiä. Tämä paljasti olemassa olevia solujen alaryhmiä, jotka olivat hoitoresistenttejä ja osoittivat kantasolujen kaltaisia ja uusiutuvia geenien ilmenemismalleja. Tulokset viittaavat siihen, että tällaisten mallien esiintyminen syöpäkudoksessa voi ennustaa sairauden uusiutumisen ja etenemisen riskiä. Tällainen tieto voi auttaa räätälöimään hoitoa erilaisille eturauhassyöpäpotilaille.

ESTO2 on tutkijalääkärin käynnistämä, kansainvälinen ja satunnaistettu kliininen lääketutkimus. Tutkimuksessa arvioidaan, tehostaako kolesterolia alentava atorvastatiini-lääke edennyttä eturauhassyöpää sairastavien potilaiden hoidossa käytettävän androgeenideprivaation (kastraatiohoito) hoitovastetta ja näiden potilaiden selviytymistä. Tutkimuksen johtava tutkija on urologian professori Murtola Tampereelta.

Tutkimuksessa osoitettiin, että syöpäpotilaan verinäytteiden sisältämää kasvaimesta vapautunutta DNA:ta analysoimalla on mahdollista rakentaa koko genomin kattava mutaatioprofiili potilaan kehossa kasvavista syöpäsolupopulaatioista, niiden eroavaisuuksista, ja niissä tapahtuvista muutoksista syöpähoitojen aikana. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että eturauhassyövän hormoonihoitojen kannalta tärkeän androgeenireseptorin aktiivisuutta syöpäsoluissa voidaan mitata tarkastelemalla androgeenireseptorin sitoutumisalueilta lähtöisin olevan DNA:n määrää veressä.

Tunnistimme tutkimuksessa, kuinka mutaation vaikutuksesta tapahtuva tiettyjen solujakaantumista hillitsevien geenien hiljentyminen, on suorassa yhteydessä hoitovasteen häviämiseen ja taudin etenemiseen astrosytooma-aivokasvaimissa. Tätä on useimmiten todettu, kun tauti etenee yhdistelmähoidon jälkeen (sädehoito yhdistettynä kemoterapiaan). Tunnistimme myös muita muutoksia edenneen taudin aivokasvainsoluista. Tulokset auttavat ymmärtämään paremmin aivokasvaimen muuttumista ja taudin etenemistä hoidon yhteydessä.

Tutkimme kohdunkaulasyöpää estävän HPV-rokotuksen vaikutuksia erilaisissa tilanteessa: 1) jos rokotetaan vain tyttöjä tai 2) jos rokotetaan tyttöjä ja poikia, vertailuryhmänä olivat rokottamattomat henkilöt. Tutkimuksessa todettiin, että rokotuksen vaikutuksesta tapahtui syöpävaaraa aiheuttavien HPV-tyyppien korvautumista muilla, vähemmän syöpävaarallisilla HPV-tyypeillä, erityisesti silloin, kun HPV-rokotus oli annettu sekä tytöille että pojille 8 v. rokotuksen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa.

FICAN professori Matti Nykter, Tampereen yliopisto
Syöpäinstituutti myönsi 3-vuotisen tutkimusprofessuurin prof. Matti Nykterille vuosille 2021–2023.

Syöpätutkimuksen professori Toni Seppälä, Tampereen yliopisto
Toni Seppälä aloitti uudessa syöpätutkimuksen professorin tehtävässä vuonna 2022.

Lasten syöpä- ja veritautien professori, Olli Lohi, Tampereen yliopisto
Olli Lohi nimitettiin Suomen ensimmäiseksi lasten syöpä- ja veritautien professoriksi vuonna 2023.