Syövän hoitaminen on tiimityötä, jossa jokaisella kohtaamisella ja hoitotapahtumalla on merkitystä. Tays Syöpäkeskuksessa eri syöpäsairauksien hoitoa kehitetään erityisissä syöpätiimeissä, joita on toiminnassa 18 kappaletta. Yksittäisten potilaiden hoitosuositusten laatimisesta puolestaan vastaavat viikoittain kokoontuvat moniammatilliset hoitokokoukset eli MDT-kokoukset (Multi-Disciplinary Team Meeting ). Digitalisaatio ja sen kehittäminen sujuvoittavat sekä hoitohenkilökunnan että potilaiden arkea.

Syövän hoidon kehittämistä ja erityisesti potilaslähtöisyyttä on viety Tays Syöpäkeskuksessa eteenpäin Euroopan syöpäinstituuttien (OECI) laatuarvioinnin innostamana. Ensimmäisen kerran sairaalalle myönnettiin eurooppalainen OECI Cancer Centre -status vuonna 2019.

– Laatuauditointi on tärkeää niin potilaan näkökulmasta kuin sisäisesti ja taloudenkin kannalta, toteaa Tays syöpäkeskuksen toimintaa kehittävä ylilääkäri Annika Auranen. Kun prosesseja saadaan kehitettyä sujuvammiksi, kaikki hyötyvät.

Syövän hoitoon menee iso osuus Taysin budjetista.

– Olemme arvioineet syövän hoidon muodostavan noin viidenneksen sairaalan kustannuksista, joten kehittämistyö ja laadun tarkkailu ovat tärkeitä, jatkaa syövänhoidon kliininen asiantuntija Marjut Nieminen.

Ainutlaatuinen syöpätiimimalli

Syöpätiimit kehittävät eri syöpäsairauksien hoitoprosesseja ja -käytäntöjä. Niiden tavoitteena on hoidon yhdenmukaistaminen näyttöön perustuvan tiedon ja OECI-laatukriteereiden mukaisesti. Tiimeihin kuuluu laaja-alaisesti syövän hoidon asiantuntijoita, kuten eri erikoisalojen lääkäreitä, hoitajia, diagnostiikkaa edustavia radiologeja ja patologeja sekä sädehoidon ammattilaisia. Mukana voi olla myös perusterveydenhuollon edustajia ja potilaitakin.

Tays Syöpäkeskuksen ensimmäiset tiimit perustettiin vuoden 2017 lopussa ja viimeisimmät ovat käynnistyneet vuoden 2023 aikana. Tiimimallin avulla varmistutaan, ettei organisaation eri toimialueiden rajoihin jäädä kiinni. Samalla opitaan myös muilta.

– Potilaan hoito on monivaiheinen prosessi, johon osallistuu useita ammattilaisia ja asiantuntijoita monesta toimintayksiköstä. Lääketieteen ja hoitotyön ammattilaisten lisäksi potilas voi kohdata tukipalveluiden asiantuntijoita, kuten sosiaalityöntekijöitä sekä ravitsemus- ja toimintaterapeutteja. Tarvitaan hoitoaikojen yhteensovittamista, moniammatillista arviointia ja seurantaa, selvittää laatupäällikkö Sari-Marja Hytönen.

Hytönen on ollut merkittävässä roolissa syöpätiimimallin luomisessa. Hän toimii liimana tiimien välillä; osallistuu kokouksiin varmistaen, että seuraavalle toimintakaudelle on asetettu tavoitteet ja vie tietoa kehittämiskohteista sekä hyviksi todetuista toimintatavoista tiimistä toiseen. Tiimit kokoontuvat noin neljä kertaa vuodessa.

– Kansallisesti, eikä tiettävästi Euroopassakaan, ole vastaavaa mallia käytössä. Sen synnyttäminen on vaatinut paljon töitä, mutta toimii käyntiin päästessään hienosti. Viemme käytännöstä tietoa niin kansalliselle kuin OECI:nkin tasolle, Hytönen kertoo.

Kaikessa toiminnassa punaisena lankana on potilasturvallisuus ja potilaslähtöisyys.

– OECI-arviointi muutti toimintatapojamme. Toimintaa kehitetään palautteiden pohjalta ja yhdessä potilaiden kanssa heidän toiveitansa kuunnellen. Laadun kehittäminen poistaa hukkatyötä sekä parantaa potilasturvallisuutta ja työn sujuvuutta, painottaa syövänhoidon vastuualueen ylilääkäri Maarit Bärlund, joka on ollut lääketieteen edustajana edistämässä tiimimallin käyttöönottoa ja prosessijohtamista.

Vuonna 2022 tiimeissä tehtiin 194 kehittämistoimea ja vuonna 2023 määrä oli 161. Palautteiden perusteella järjestely toimii.

– Syksyltä 2023 saimme viisituhatta avointa palautevastausta ja NPS-suositteluprosenttimme (Net Promoter Score) oli huikeat 88,71, Hytönen kertoo.

Lue lisää

Rintasyöpä on yksi yleisimmistä syöpätyypeistä – hoitajat merkittävässä roolissa hoitopolulla

Iäkkäät syöpäpotilaat hyötyvät hoitopäätösten tueksi tehtävästä kokonaisvaltaisesta geriatrisonkologisesta arvioinnista

Potilasraadilla on merkittävä vaikutus Tays Syöpäkeskuksen palveluiden kehittämiseen

MDT-kokoukset laativat hoitosuosituksia yksittäisille potilaille ja varmistavat diagnoosin

Syöpäepäilytilanteessa lähete tutkimukseen tehdään perusterveydenhuollon puolella. Joskus diagnoosi on saatu jo avopalveluissa: esimerkiksi mammografiassa eli rintarauhasten kuvantamistutkimuksessa todetun syövän osalta toimitetaan avopalveluista lähete rintakirurgian yksikköön, jossa tehdään tarvittaessa lisätutkimuksia, esimerkiksi lisänäytteitä tai rinnan magneettitutkimus ennen MDT-kokousta.

Rintasyövissä, joka on yksi suurimmista tautiryhmistä, MDT-kokouksia on kaksi kertaa viikossa. Jokaisen potilaan tilanne käsitellään ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen. Kokouksessa laaditaan potilaalle paras mahdollinen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus sekä arvioidaan, onko meneillään kliinisiä lääketutkimuksia tai muita tutkimuksia, jota potilaalle voidaan suositella.

Potilaalle laaditaan paras mahdollinen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus sekä arvioidaan, onko meneillään kliinisiä lääketutkimuksia tai muita tutkimuksia, jota potilaalle voidaan suositella.

– MDT-kokouksissa on mukana kirurgeja, radiologeja, patologeja, onkologeja, sairaanhoitaja ja sihteeri. Kokouksessa kartoitetaan kunkin potilaan kokonaistilanne ja varmistetaan oikea diagnoosi. Nykypäivänä yhä useammin rintasyövän MDT-kokouksessa arvioidaan, suositellaanko hoitosuosituksessa syöpälääkehoitojen aloitusta ennen leikkausta, Bärlund kertoo. Hoitava lääkäri keskustelee potilaan kanssa hoitosuosituksesta ja hoitopäätös tehdään yhdessä potilaan kanssa.

Myös MDT-kokoukset kehittyivät auditoinnin myötä. MDT-kokouksille laadittiin oma toimintaprosessi ja yhtenäiset ohjeet työskentelyyn. Erityisesti hoitosuosituksen kirjaus ja sujuva MDT-kokouksen toiminta ammattilaisten näkökulmasta oli kehittämisen keskiössä. Tays Rintatiimi palkittiinkin Vaikuttavuusseura ry:n vuosittain järjestämässä vaikuttavuusteot-kilpailussa vuonna 2022. Toimintakulttuurikategoriassa palkitsemisen perusteena oli moniammatillisten suunnittelukokousten vaikuttavuuden parantaminen hyödyntäen tiedolla johtamisen työkaluja.

Digitalisaatio etulinjan kehittämiskohteena

Syöpäpotilaiden tiedon tarve on suuri. Lääkärit ja hoitajat jakavat tietoa vastaanotolla ja puhelimitse, mutta digitaaliset palvelut ovat tärkeässä ja yhä kasvavassa roolissa. Hoitopolut on pyritty kuvaamaan hyvinvointialueen verkkosivuilla mahdollisimman tarkasti. Osalle syöpätyypeistä on jo ladattavissa interaktiivinen sovellus, joka näyttää hoitojen etenemisen. Sen kautta onnistuu myös yhteydenpito sekä erilaisten kyselyiden täyttäminen, esimerkiksi leikkauksen valmistautumisen esitietokysely ennen hoitoon saapumista.

– Syöpälääkehoitoyksikössä saamme digitaalisilla oirekyselyillä potilaan voinnin, mahdolliset oireet ja niiden vakavuusasteet tietoon jo syöpälääkehoitoa suunnitellessa. Oirekyselyt yhdessä laboratoriokokeiden kanssa mahdollistavat syöpälääkkeiden tilaamisen jo valmiiksi ennen potilaan saapumista hoitoon. Tämä vähentää potilaan odotusaikaa sairaalassa. Digitalisaatio on myös vähentänyt puhelinyhteydenottoja ja helpottanut hoitajien työtä, kertoo Bärlund, joka käynnisti Taysissa vuonna 2016 Syövänhoidon verkkopoliklinikan ja toimi sen ohjausryhmän puheenjohtajana vuosina 2017–2023.

Osalle syöpätyypeistä on jo ladattavissa interaktiivinen sovellus, joka näyttää hoitojen etenemisen.

Tekniikan tulo työvälineeksi ammattilaisten tueksi on Bärlundin mukaan tervetullutta. Esimerkiksi syöpätautien vuodeosastoilla on ollut käytössä vajaan vuoden ohjelmistorobotiikka, joka tunnistaa hoitoon liittyvät infektiot moninkertaisesti aiempaan verrattuna.

Lue lisää

Rintasyöpä on yksi yleisimmistä syöpätyypeistä – hoitajat merkittävässä roolissa hoitopolulla

Iäkkäät syöpäpotilaat hyötyvät hoitopäätösten tueksi tehtävästä kokonaisvaltaisesta geriatrisonkologisesta arvioinnista

Potilasraadilla on merkittävä vaikutus Tays Syöpäkeskuksen palveluiden kehittämiseen

Poliklinikalla toiveena yhteistoiminta-alueen kattava moniammatillinen verkosto

Myös poliklinikalla työtä tehdään moniammatillisesti ja potilaslähtöisesti.

– Innostuneet kollegat ja yhdessä tekeminen ovat iso voimavara. Tiivis yhteistyö on työssämme tärkeää. Haluamme myös tehdä Tays Syöpäkeskusta tunnetummaksi, ja miten se kattaa lähisairaaloita ja yksiköitä laidasta laitaan, kertoo syövänhoidon vastuualueen ylihoitaja Annika Sárosi.

Jokainen hyvinvointialue kuuluu yhteistyöalueeseen, joita Suomessa on viisi. Pirkanmaan hyvinvointialueen osalta päästään konkreettisiin toimiin, kun Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen yhteistyöalueiden lymfoomapotilaiden hoito keskitetään vuoden 2024 aikana Tays Syöpäkeskukseen. Tämä edellyttää alueiden saumatonta yhteistyötä lymfoomapotilaiden sujuvien hoitopolkujen luomiseksi.

Vuodeosastojen paikkatilannetta Sárosi kuvaa haastavaksi niin Taysissa kuin hyvinvointialueen muissakin yksiköissä.

Toimialueen yhteisellä sairaanhoitajien sijaisjärjestelyllä on pyritty turvaamaan osastotoiminta akuuteissa hoitohenkilökunnan sairastumisissa.

Syöpäpotilaiden jatkuva määrän kasvu aiheuttaa sekin oman haasteensa. Yksi kehityskohde vuodeosastojen ruuhkan helpottamiseen on heräämöstä kotiin -mallin laajentaminen rintasyöpäpotilaista muihin potilaisiin, jonka toteuttaminen alkaa huhtikuussa 2024. Potilaat, jotka pääsevät leikkauspäivänä tai sitä seuraavana päivänä kotiin, eivät mene välissä osastolle.

Tutkimustyön myötä hoitomuodot ja lääkkeet muuttuvat melko nopealla tahdilla ja potilashoitoja räätälöidään yhä enemmän. Se tuo Sárosin mukaan työhön mielenkiintoa, mutta mukana pysyminen vaatii myös tasapainottelua.

– Tiivis yhteistyö yksiköiden välillä on tärkeää. Esimerkiksi CAR-T-soluhoitojen käynnistämiseen onkologian osastoilla keväällä 2025 tarvitaan laajaa yhteistyötä teho-osaston, neurologian, verisairauksien poliklinikan, Fimlabin ja sairaala-apteekin kanssa. Oleellista omalta kantiltani on myös asiantuntijahoitajien kouluttaminen ja saaminen syöpätautien poliklinikalle. 

CAR-T on syövän immuunihoitoa, joka aktivoi potilaan oman puolustusjärjestelmän soluja hyökkäämään syöpäsoluja vastaan.

Psykososiaalisen tuen yksikkö ja palliatiivinen hoito potilaan tukena

Tays Syöpäkeskuksen psykososiaalisen tuen yksikkö tarjoaa potilaille tukea haastavissa tilanteissa.

– Meillä on siellä upeita sairaanhoitajia, jotka tukevat potilasta ja hänen läheisiään. Lisäksi teemme hyvää yhteistyötä Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen kanssa, joka on myös panostanut psykososiaaliseen tukeen, Maarit Bärlund kertoo.

Tuki ei Bärlundin mukaan rajoitu edellä mainittuihin tahoihin.
– Jokainen ammattilainen kohtaa potilaan kuunnellen häntä läpi hoitopolun. Pienillä asioilla, kuten empaattisella sanalla tai eleellä, voi olla iso merkitys. Tämä vaatii niin hoitajilta kuin muiltakin asiantuntijoilta laajaa asiantuntemusta. Monet hoitajamme käyvät lisäkoulutusta vaikeiden tilanteiden kohtaamiseen.

Jokainen ammattilainen kohtaa potilaan kuunnellen häntä läpi hoitopolun. Pienillä asioilla, kuten empaattisella sanalla tai eleellä, voi olla iso merkitys. 

Tukitoimiin kuuluu myös syövänhoidon verkkopoliklinikka, jonka kautta potilas saa yhteyden ympäri vuorokauden syövänhoidon ammattilaisiin. Hoitopolkujen kuvaukset ja videot hoitoon saapumisesta auttavat myös osaltaan tilanteen hahmottamisessa.

Psykososiaalisen tuen yksikön tukea kohdistetaan sitä eniten tarvitseville. Isoihin potilasmassoihin verrattuna sitä käyttävien määrä on kuitenkin verrattain pieni. Tämä kertonee osaltaan myös tiedonsaannin ja muiden tukipalveluiden toimivuudesta.

Kun levinneen syöpäsairauden hoidossa päädytään tilanteeseen, jossa syöpähoidoista ei enää ole hyötyä, on potilaan elämänlaadun kannalta parasta siirtyä oireenmukaiseen eli palliatiiviseen hoitoon.

– Potilaan kanssa tehdään loppuelämän ennakoiva hoidon suunnitelma sekä luodaan turvaverkot ja -kanavat. Hänen ei esimerkiksi tarvitse akuutissa tilanteessa jonottaa Acutan päivystyksessä. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä elämänlaatu loppuelämän ajaksi.

Mikäli syövän todetaan levinneen jo alussa laajalle ja aiheuttavan hankalia oireita, palliatiivinen vastaanotto voidaan järjestää heti aktiivisyöpähoitojen lisäksi. Silloin syvennytään erikseen haastavien oireiden hallintaan saamiseen.

– Palliatiivisen poliklinikan fyysinen sijainti syöpätautien poliklinikalla on mahdollistanut toiminnan kehittämisen ja pitkäkestoisen yhteistyön konkreettisesti, joka on ollut kullanarvoista. Palliatiivinen hoitoketju on Pirkanmaalla hyvällä tolalla, kertoo Bärlund.